Sähkökitaran soittaminen ei ole erityisen vaikea laji, mutta taitavasti soittaminen on vaativaa ja useimmiten se on tulosta monien vuosien treenaamisesta. Mitä asioita soittajan tulisi hallita ja millaisia ominaisuuksia tulisi soittajalla olla, jotta hän voisi selviytyä bändin kitaristina vähintäänkin kohtalaisesti? Mitkä ovat niitä bändikitaristin hyviä ominaisuuksia?
Sähkökitaran soittamisen kolme perusasiaa
Aivan perusasia tietenkin on, että tuntee yleisimmät soinnut, ja miltei välttämätöntä on tuntea myös sointujen eri käännöksiä eri kohdista otelautaa. Lisäksi hyvä bändisoitto vaatii ainakin nämä perusasiat: hyvä taimi, sopiva tatsi soittimeen ja taito. Mitä nämä sitten tarkoittavat?
- Taimi on sitä, millä tavalla soittaja pystyy saamaan soittamansa asiat ajallisesti kohdalleen verrattuna muihin soittajiin tai vaikka konetaustaan. Vaikka kitaristi soittaisi muuten kuinka hienosti, lopputulos saattaa kuulostaa kauhealta, jos soitto ei ole riittävän taimissa. Soitto ei tarvitse olla aivan koneentarkkaa, koska hallitusta lievästä epätarkkuudesta muodostuu parhaimmillaan groove, poljento, joka tekee soitosta myös rullaavaa. Yksin treenaavan innokkaan aloittelijakitaristin tyypillinen puute on huono taimi bändisoitossa, ellei siihen ole osattu kiinnittää heti alusta saakka huomiota.
- Tatsi soittimeen tulisi olla herkkä olematta kuitenkaan liian varovainen. Tatsilla on sitä, kuinka taitava soittaja pystyy ilmaisemaan tunteitaan soittamalla hyvin hienovaraisia nyansseja. Se tarkoittaa taitavaa dynamiikan hallintaa, mutta myös sävelkorkeuksien hienovaraista hallintaa. Soitintaan tulee tietyllä tavalla ”rakastaa”, jotta sen oppii tuntemaan. Tatsi on soiton herkkyyttä, taitoa ilmaista tunteita soittamalla. Yksi yleinen puute aloittelevilla kitaristeilla on se, että he lähinnä hivelevät instrumenttiaan rohkean soittamisen sijaan. Aivan kuin he pelkäisivät siitä lähtevää ääntä. Kitaraa ei tietenkään tarvitse rääkätä, vaan sitä, että soittaa soitintaan ns. reilulla kädellä. Tämä auttaa myös hyvän taimin harjoittelussa. Tällä alueella tulee hyvin esiin soittajien erot. Jyvät erottuu akanoista.
- Taito kehittyy treenatessa vuosien varrella. Se on soiton sujuvuutta, vaivattomuutta ja turhien asioiden poisjäämistä. Sävelet ja soinnut tulevat parhaimmillaan kuin itsestään. Taitoa ei voi saavuttaa tosiaankaan millään muulla kuin treenaamalla. Hyvät neuvot ehkä auttavat typerien virheiden välttämisessä ja hyvien harjoitusmetodien löytämisessä.
Yksi erittäin tehokas tapa kehittyä nopeasti soittajana on äänittää omaa soittoaan. Virheensä kuulee aivan eri tavalla, kun samalla ei tarvitse soittaa. Tällä konstilla oppii huomaamaan soitostaan todella nopeasti ne ärsyttävimmät virheet, ja hämmästyttävää kyllä, niitä ei välttämättä ole kuullut soittaessaan. Toinen erinomaisen hyvä keino oppia soittamaan on ottaa soittotunteja hyvältä kitaransoitonopettajalta.